Tänään tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta, kun rakas isoveljeni nukkui kauniina kevätiltana, helatorstain aattona 66-vuotiaana.
Hän oli syntynyt juuri alkaneiden jatkosodan taistelujen aikaan, äitini oli nuori alta parikymppinen ja isä sodassa rintamalla.
Veli oli ahkera luonto- ja puutarhaihminen. Viimeisinä aikoina sairaudet vei niin voimat, ettei jaksanut enää touhuta.
Kaipaan ja muistelen häntä lämmöllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti